Ulkona liikkuessa on ilahduttavaa nähdä hellyttävän hauskoja koiria ja monella ystävälläkin on aivan ihania nelijalkaisia perheenjäseniä arkea rikastuttamassa. Ehkä lapsetkin ovat toivoneet omaa koiraa tai kaipaat koiraa jakamaan yksinäisempiä päiviä. Koira tuo parhaimmillaan elämään iloa, ystävyyttä, pohjatonta rakkautta, merkityksellisyyttä, oppia ja spontaaneja, hauskoja hetkiä joka päivä. On kuitenkin muutama asia, joka sinun on hyvä huolellisesti punnita ennen päätöstä hankkia oma koira.
1. Sopiiko arkiseen elinympäristööni koira?
Kuvittele kostea turkki ja karvojen seasta varisevat hiekanjyvät lattiallasi syksyn sateisen ulkoilun jälkeen. Pieni pentu nakertamassa tuolinjalkaa tai listaa. Päivittäiset lenkit – hoituuko ne liikenteen hälyssä vai luonnon rauhasta nautiskellen? Jos sinulla on oma piha, voisiko sen aidata koiralle?
Jos asut taloyhtiössä, ovatko naapurisi sopuisia ja koiraystävällisiä? Pystytkö itse toimimaan sopuisasti ja hyväksymään sen, että voit toisinaan joutua epämukaviin tilanteisiin jos koirasi haukkuu, karkaa tai aiheuttaa häiriötä esim. yksinollessaan?
Onko tapasi viettää vapaa-aikaa sellainen, että voit hyvin ottaa koiran mukaan mitä teetkin? Onko elinympäristösi ja arkesi sellainen, että koirasi voisi nauttia elämästään siellä? Rikastuttaisiko koira arkeasi vai toisiko se lisää kuormitusta?
2. Muiden perheenjäsenten mielipiteet?
Jos joku perheenjäsenistä ei halua koiraa tai yksi aikuisista ei halua sitoutua koiran hoitamiseen millään tavalla, kannattaa oman koiran hankkimista vielä harkita.
Vaikka koira tulisi ensisijaisesti yhden perheenjäsenen harrastuskaveriksi, koira sitoo kaikkia perheenjäseniä. Arkiset ulkoilutukset, lomareissujen suunnittelut ja yllättävät menot ovat vain murto-osa asioista, jotka vaikuttavat koko perheeseen. Elo on leppoisinta silloin, kun vastuuta koiran hoidosta pystytään jakamaan, eikä koira synnytä ristiriitoja perheessä.
Kokonaan koira-ajatuksesta ei tarvitse luopua: voisitteko miettiä vaikka hoitokoiraa? Monella koirallisella perheellä on tarvetta luottohoitajalle säännöllisesti, jolloin voisitte nauttia koiran seurasta kuin omasta, mutta ilman velvollisuuksia tai vuosien sitoutumista.
3. Lapset ja koira
Minkä ikäisiä lapsia perheessänne on ja kuinka he suhtautuvat koiriin? Onko lapsia helppo ohjata toimimaan pennun kanssa lempeästi?
Varsinkin pentuaika on hyvin intensiivistä, kun pennun itsehillintä on nollassa. Pentu voi varastella lasten leluja tai napata juoksevan lapsen paidanhelmasta kiinni. Pentu kaipaa paljon huomiota, ohjausta ja opastusta. Kuten ihmislapsetkin. Mitä pienempi lapsi on, sitä vaikeampi sinun on ohjata lasta toimimaan ohjeidesi mukaan pennun kanssa.
Varhainen pentuaika on koiran oppimisen näkökulmasta ainutlaatuisen tärkeää aikaa, joten siihen on tärkeää panostaa. Jos mietit nyt lapsiasi ja riehuvaa pentua yhdessä – tuleeko pentuajasta kaaos vai pystytkö nauttimaan siitä ja panostamaan myös pennun oppimiseen? Onko oikea aika nyt vai muutaman vuoden kuluttua?
4. Ajalliset ja taloudelliset resurssit
Koiran omistaminen on hyvin sitovaa. Koira tarvitsee huolenpitoa, tekemistä, seuraa ja ulkoilua päivittäin. Onko vähintään 1-2 tunnin ulkoilu päivittäin jo osa normaalia arkeasi, vai olisiko se uusi, miellyttävä arkirutiini työpäivän jälkeen kelillä kuin kelillä? Entä aamuherätykset, oletko heti herättyäsi valmis viemään koiran ulos vuoden ympäri?
Minkä verran koirasi joutuisi olemaan yksin päivätasolla? Jos koirasi joutuu jo lähtökohtaisesti olemaan 8h työpäivän ajan yksin kotona, on iltasi käytännössä sidottu koiran kanssa puuhailuun. Voit tosin miettiä, olisiko sinun mahdollista hankkia koiralle hoitaja, joka voisi toisinaan auttaa koiran hoidossa.
Ensimmäinen vuosi pennun kanssa on intensiivistä aikaa. Pennun opettaminen ei ole vaikeaa, mutta vaatii panostusta – koko perheeltä. Ensimmäiset yhteiset kuukaudet ovat pennun oppimisen kannalta korvaamattoman tärkeitä. Pennun kouluttaminen ei ole vaikeaa tai monimutkaista, mutta on tärkeää tietää mitä kannattaa tehdä ja mitä ei. Milloin teidän perheessä olisi oikea hetki panostaa pentuvuoteen?
Ajallisten resurssien lisäksi fakta on se, että koirassa on myös kuluja. Ruokinta, turkinhoito (jos trimmattava rotu) ja rutiininomaiset rokotukset ja terveystarkastukset ovat säännöllisiä menoja, jotka on helppo laskea. Kuitenkin joskus eteen tulee yllättäviä eläinlääkärikuluja, joita ei vain pysty välttämään. 300-500e eläinlääkärilasku on ihan tavallinen summa yhdestä käynnistä ja joskus eläinlääkärilaskut voivat olla jopa nelinumeroisia.
Jos koiranomistamisesta aiheutuvat kulut kauhistuttavat, voit jälleen miettiä mahdollisuutta toimia tutun koiran hoitajana. Löytyisikö tutuilta tai naapureilta koiraa, jonka voisit välillä ottaa hoitoon? Tai onko paikallisella eläinsuojeluyhdistyksellä koiraa, jonka voisit ottaa väliaikaiseen kotihoitoon?
Lopuksi
Blogiteksti lähestyy nyt loppuaan. Jos edelleen olet sitä mieltä, että kyllä, meille tosiaankin sopisi ihkaoma koira ja nimenomaan pentu, voit alkaa miettiä on rodun valintaa. Koiran käyttäytymiseen vaikuttaa oppimisen lisäksi myös perimään liittyvät asiat, joten siksi on tärkeää valita huolellisesti omia, koiran luonteelle asetettuja toiveita vastaava rotu. Rodun (tai tässä vaiheessa sinulla voi olla mielessä vaikka pari-kolmekin suosikkirotua) valinnan jälkeen, ota yhteyttä kasvattajiin.
Kasvattajat kertovat lisää rodusta, sen luonteesta ja terveystilanteesta ja pääset tutustumaan rodun edustajiin. Pääset pohtimaan yhdessä kasvattajan kanssa, löytyisikö tulevista pentuesuunnitelmista sopiva uusi ystävä juuri sinulle!
